perjantai 12. marraskuuta 2010

Yritin korottaa aloitteentekokynnystäkynnystä - hävisin

Päätimme juuri lakivaliokunnan mietinnöstä, joka koski aloitteentekoa hiippakuntavaltuustolle. Lakimuutoksen taustalla oli hiippakuntavaltuustoesitys, jossa toivottiin ruotsinkielisille nuorten kirkkopäiville oikeutta tehdä aloitteita Borgå stiftin hiippakuntavaltuustolle.

Silloin, kun tuota aloitetta keväällä käsiteltiin, epäilin suuresti. Mutta asia pääsi kirkkohallituksen valmisteluun ja sieltä palautui vallan hyvä laki, joka olisi mahdollistanut 30 äänioikeutetun jäsenen tehdä aloite hiippakuntavaltuustolle.

Lakivaliokunta hyväksyi muuten esityksen, mutta äänestyksen jälkeen laski vähimmäismäärän 10 äänioikeutettuun.

Pidin ja pidän 30 parempana. perustelen kantaani mm. sillä, että aloitemahdollisuus on seurakunnan toimielimillä, hiippakuntavaltuuston jäsenellä. Siis hyvät ideat kulkevat, jos niitä on ja tahtoa on niitä kuljettaa. Seurakuntalaisaloitekin on. Siksi näiden lisäksi tulevaan kanavaan tarvittaisiin mielestäni merkittävä seurakuntalaiskannatus. Siis mielellään usean lähetyspiirin/nuortenillan kannatus kuin vain yhden 10 hengen piirin. Näin aloite voisi jalostua jo matkalla.

Hävisin äänin 69 -34. Mutta jos tukijaksi saa Perretin Henkan ja Marjokorven Lassen, on se vähintäänkin merkki moniäänisen kirkon kyvystä yhteistoimintaan. Siis pieni tappio, mutta suuret ja merkittävät sivuvaikutukset:):)

Toivon...

Hyvät lukijani, kaverini, ystäväni ja erityisesti Facebook-kaverini,

Rohkenen toivoa, että kun rukous parisuhteen solmineiden kanssa ja puolesta on nyt hyväksytty, voisimme ainakin hetkeksi unohtaa irvailutyyppiset "luvan saamisesta rukoilla" tms. Päätöstä voi tietenkin arvostella, mutta toivosin, että esillä voisi olla pieni ilokin siitä pienestä eteenpäin menosta asiassa. Senkin miettiminen olisi tähdellistä, miten me tässä tilanteessa osoittaisimme selkeästi, että kirkkomme hyväksyy, tukee ja kannustaa kaikkea vastuullista rakkautta.

Parempaa ei täältä ollut saatavissa.

Rukous parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta

Äänestimme juuri. Perustevaliokunnan ponsi, jonka mukaan piispainkokouksen tehtäväksi annetaan laatia pastoraalisen toimintaohjeen rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta, voitti äänestyksessä äänin 78 - 30. Vastaehdotus oli, että piispainkokouksen selvitys olisi merkitty tiedoksi, eikä mitään toimintaohjeen valmistelua olisi pyydetty.

Toinen keskutelussa tehty esitys, joka oli muuten perustevaliokunnan ponnen mukainen paitsi, että siihen olisi mietinnöstä nostettu avioliittoa ja ihmisen arvoa koskeva lausuma, ei päässyt äänestykseen, koska kannatus, joka sille oli annettu, vedettiin pois illan keskustelussa.

Kuten aiemmin olen todennut, en voi mitenkään riemusta kiljua, mutta pidän tätä pienenä askeleena ja ennen muuta kädenojennuksena niille kirkkomme homoseksuaaleille jäsenille, jotka haluavat, että kirkko on mukana heidän elämänsä tärkeissä vaiheissa. Rukous on tärkeää.

Äänestystulos osoittaa, ettei tämän pidemmälle tässä kirkolliskokouksessa asiassa olisi voinut päästä.

torstai 11. marraskuuta 2010

Iltaistunto alkaa

Merivoimien Esikunnassa oli kiva vierailla. Olen merivoimien reserviläisiä ja vaikka olen kerrannut ylkiluutnantiksi asti, täytyi ennen vierailua kerrata netissä arvomerkit, jotta osaisi puhutella. Amiraalitasoa vastassa. Kiitos isännät, kiitos sotilaskotisisaret, munkkirinkilät aitoja. Vaikkka niissä ollut hillo meinasi yllättää...

Iltaistunto alkaa kohta. taululla tällä hetkellä 10 puheenvuoropyyntöä. Vanha teologinen totuushan on, ettei Pyhä Henki toimi enää klo 22 jälkeen. Olemme siis vaaravyöhykkeessä. Istunto keskeytetään puheiden loputtu tai jos arkkipiispa otsa putoaa pöytään/nuija herpoaa kädestä:).

Menneessä keskustelussa on ollut sekä sitä keväällisen keskustelun pyrkimystä tiettyyn sovinnollisuuteen, tarkkaa ilmaisuun. Mutta on löytynyt sitten sellaisiakin sanoja ja puheita, jotka minun mielestäni olisi voinut jäädä sanomatta. Esimerkiksi kovin henkilökohtaiset todistukset tuntuivat jopa kiusallisilta. Jotakin nekin paljastivat meistä. No, tämä on vain minun tulkintaani, toisten mielestä ne saattoivat olla tärkeitäkin puheenvuoroja.

Niin, äänestys toimitetaan vasta aamulla.

Tapio Luoma aloitti iltapuheet. Odotan selkeää ja viisasta puhetta. En usko pettyväni. Mutta kuunnellaan.

Kaksi vastaehdotusta

Keskustelun aikana on tehty ja nyt myös kannatettu kaksi vastaehdotusta perustevaliokunnan esitykselle. Edustaja Pekka Lahdenperä teki esityksen, joka oli sisällöltään mietintöön eriävän mielipiteen posnsiehdotuksen mukainen. Siis merkitään selvitys tiedoksi ja piispat eivät anna ohjetta asiassa.

Edustaja Stig Kankkonen esitti pontta, jossa ensimmäisenä kohtana oli se, että kirkolliskokous yhtyy perustevaliokunnan käsitykseen avioliitosta ja ihmisen luovuttamattomasta arvosta. Toinen ponsi oli samansisältöinen kuin perustevaliokunnankin ponsi oli.

En oikein täysin ymmärrä, miksi Stig toi tuon esityksen. Varmaan siihen oli syynsä. Itse ajattelen luottaa tuohon perustevaliokunnan pitkän ja rankan työn tuloksena tulleeseen tulokseen.

Puhetta piisaa

Aloitimme keskustelun perustevaliokunnan mietinnöstä noin klo 9.30 puheenjohtajan selostuksella yksinkertaisen enemmistön riittävyydestä. Lainoppinut neuvonantajamme selosti asiaa perinpohjin todeten sen nojaavan lakiin. Hän toivoi, ettei kirkolliskokous äänestä, noudatetaanko lakia. Puheenjohtajalla taas on velvollisuus tulkita asiaa. Perustevaliokunta on oppia käsittelevänä valiokuntana ottanut kantaa asiaan todeten, että oppi ei muuteta, eikä kaavoja luoda, joten määräenemmistöä ei tarvita. Puhemiesneuvosto puheenjohtajan neuvonantajaelimenä oli äänestyksen jälkeen myös todennut yksinkertaisen enemmistön riittävän.

Nyt alkoi kahvitauko ja takana on noin tunnin lounastauko. Puhujalistan loppua ei vielä näy. Illalla lähdetään MeriVE:hen vieraaksi ja taitaa käydä niin, että palaamme iloiseen illanviettoon tänne jatkamaan keskustelua.

Itse asiassa en ole kuullut kovin paljoa uutta: Riekkisen Willen tyylin ja viestin tunnemme. Esitystapa on tutun hauska ja saanee nekin nauramaan, jotka eivät ole hänen kanssaan yhtämieltä. Marjokorven Lasse on itsensä, jäljittelemätön. Ja moni muu.

Joskus harnmittaa se, että ihmiset ovat tyystin kiinni omassa puheessaan, siis valmistellussa sellaisessa. Jos joku edellä sanoo, ettei Raamattua pidä tulkita niin ja niin, silmääkään räpäyttämättä seuraava voi jatkaa tyystin päinvastaisella otteella. Toivosi edes lyhyttä siirtävää lausetta "En ole edellisen puhujan kanssa siinä ja siinä samaa mieltä.

Nyt SE alkaa

Nyt se alkaa. Siis SE asia, joka on tuntunut olevan ei vain tärkein, vaan myös ainoa asia kirkossa. Kysymys ihmisarvosta, tasa-arvosta, syrjimättömyydestä on kirkolle erittäin tärkeä asia. Mutta siitä huolimatta hämmästelen minäkin tämän parisuhdelain kirkolle aiheuttamien seurausten saamaa asemaa keskustelussa.

Vain vähän liioitellen voi sanoa, ettei täällä ole juurikaan käyty muista asioista keskustelua. Talousarviokin hyväksyttiin ilman yhtäkään puheenvuoroa esittelypuheenvuoron lisäksi.

En kuitenkaan ole vielä ihan satavarma, että puhesalvat tänään aukeavat. Niin voi käydä, mutta yhtä hyvin voi käydä niin, että vain:) muutaman kymmennen puheenvuoron jälkeen ryhdytään äänestämään.

En myöskää tiedä/ole kuullut, tuleeko muita vastaehdotuksia kuin eriävän mielipiteen kirjoittaneiden esitys.

Lehdistöä on ennätysmäärin paikalla.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Omasta kannastani perustevaliokunnan parisuhdekysymystä koskevaan mietintöön

Mietintö jaettiin meidän pöydillemme aamupäivän täysistunnon aikana ja kiitettävällä tavalla mietintö ja nyt myös siihen liittyvä eriävä mielipide on saatu julkisuuteen.

Työskentelyn lomassa olen aika ajoin seurannut keskustelua sekä Facebookissa että muutamien lehtien keskustelupalstoilla. Vastaanotto ei kaikin osin ole ollut ihan myönteinen. Eri perustein mietinnön linjaa on moitittu. Toivottavasti kaikki olivat itse lukeneet mietinnön.

Jotakin omasta kannastani tässä vaiheessa, jolloin olen lukenut mietinnön kertaalleen ja eriävää mielipidettä vasta silmäillyt. Siis kantani saattaa vielä illan ja yön tunteina jalostua, mene ja tiedä.

Ensiksi tunnistan voimakkaana ihanteen ja realiteettien ristiriidan  asiassa. Olen julkisesti sanonut kannattavani samaa sukupuolta olevien parien siunaamista. Mutta samalla näen selkeästi, nimenomaan täällä Turussa, ettei siunauskaavan luominen ole realistista. Sen kumoamiseen nyt tai viimeistään sitten, kun kaavaesitys tulee, tarvitaan 1/4 äänistä. Paikalla on 108 edustajaa (kaikki ei välttämättä ole huomenna paikalla). Se tarkoittaa, että 27 ääntä voi kaataa sellaisen esityksen. Enhän voi toki tietää etukäteen, miten ihmiset huomenna äänestäisivät, jos tuollainen ehdotus tulisi. Mutta monissa kuvioissa herkistetty kirkkopoliittinen nenäni sanoo, että määrävähemmistön syntyminen olisi ainakin erittäin lähellä. Eritoten, jos olisi niin, että vastakkain olisi siunauskaavan laadinta ja perustevaliokunnan mietinnön esitys.

Toiseksi juuri tuosta edellä kirjoitetusta johtuen toivoisin, että voisimme antaa myönteisen viestin, emme kielteistä viestiä täältä niille kirkkomme jäsenille, jotka elävät rekisteröidyissä parisuhteissaan. Haluan sanoa, että haluamme rukoilla teidän elämänne ja rakkautenne puolesta. En halua viestittää: kirkko ei halua siunata.

Kolmanneksi haluan aivan avoimesti todeta, että mietintöä voi perustellusti lukea ilkikurisesti, lukea - jos niin haluaa - ikään kuin vinoiluna. Niin en minä halua sitä lukea, vaikka ihan hassujakin mielikuvia minäkin siitä ensimmäisellä lukemalla saatoin saada.

Neljänneksi ajattelen, että otamme askeleen eteenpäin. Pienen, pienen askeleen, myönnän. Mutta eteenpäin kuitenkin. Uskon ja toivon, että askelia tulevaisuudessa otetaan lisääkin. Tässäkin asiassa.

Tällaista täältä takapenkiltä. Luen vielä mietinnön illalla ja keskustelen siitä edustajatoverieni kanssa. En ole ajatellut käyttää puheenvuoroa. Ellei ole ihan pakko.

Lopuksi, kiitos keskustelusta ja kommenteista. Ei tämä ihan helppoa ole. Olisipa isäni taidot: voisin ryhtyä kirvesmieheksi. Se on aika kunniakas ammatti kirkossa.

Perustevaliokunnan mietintö piispainkokouksen parisuhdelain seurauksia koskevasta selvityksestä

Tätä täällä tänään luetaan ja pohditaan. Huomenna keskustellaan ja päätetään. Eriävä mielipide ei ole tässä asiakirjassa. En tiedä, miten ja milloin se tulee verkkoon.

Sinetit, leimat ja vaakunat

Lienemme kirkolliskokousviikkomme huippuhetkessä: käsittelemme juuri kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosta, joka koskee kirkollisia vaakunoita, sinettejä ja leimoja. Yleiskeskustelussa ei käytetty kuin valiokunnan puheenjohtajan lyhyt esittelypuhe. En yllättynyt:).

Muina aamupäivän asioina päiväjärjestyksessä on arkkipiispan vaalia ja virkaa koskevien hiippakuntavaltuuston ja edustaja-aloitteen käsitteleminen. Niistä lakivaliokunta on laatinut työjärjestyksen mukaisen yhteisen mietinnön. Mietintö kannattaa lukea, sillä se sisältää lyhyen teologisen ja historiallisen katsauksen arkkipiispan ja myös piispan virkaan yleisesti. Valiokunta esittää kokonaisselvitystä, ei erillisiä vaali- tai tehtävämuutoksia.

Toista helluntaipäivää ei yleisvaliokunta esitä palautettavaksi. Tulen sitäkin esitystä kannattamaan.

Monimuotoisuuden edistäminen kirkossa oli Henrietta Grönlundin aloite. Valiokunta esittää asian antamista kirkkohallituksen toimenpiteitä varten. laaja ja monipuolinen asia, joka ansaitsee jatkotutkimista ja miellellään toimia.

Määräenemmistösäädösten muuttamista 3/4:sta 2/3:aan esitetään annettavaksi kirkkohallituksen toimenpiteitä varten. Siis jos näin toimitaan, on odotettavissa esitys lakimuutokseksi. Tärkeä ja iso asia. Monimutkainenkin. Mietinnöt tulevat kirkolliskokouksen sivuille. Jos asia kiinnostaa...

Perustevaliokunnan mietintö jaettiin juuri pöydille. Asia koskee siis parisuhdelain seurauksia kirkossa. Huominen keskusteluteema. Vilkaisin, että mietintöön on jätetty viiden jäsenen yhteinen eriävä mielipide.

Että tällaista tänä aamuna. Rukoilkaa kirkon ja meidänkin puolestamme.

tiistai 9. marraskuuta 2010

Teurastushenkea

Päivän ainoa täysistunto kesti ½ tuntia. Käsittelimme kaksi asiaa, hiippakuntavaltuustojen esityksiä. Toinen esitys tuli Oulusta ja koski, yllätys, yllätys, seurakuntahallinnon yksinkertaistamista ja keventämistä. Esitys ei ollut hyvä, niin ajattelin. Lähetekeskustelussa asia todettiin toisilla suilla ja lopuksi tehtiin esitys esityksen jättämistä raukemaan ílman valiokuntakäsittelyä. Tehty raukeamaan jättämisesitys sai selkeän enemmistön.

Toinen hiippakuntavaltuuston esitys tuli kotihiippakuntani valtuustosta. Siinä esitettiin synnintunnustusvaihtoehtojen lisäämistä käsikirjaan. Valtuustossa oli jo asiasta äänestetty ja valmistelijan toimineen tuomirovasti Antti Kujanpään esitys, ettei aloitetta lähetetä hiippakuntavaltuuston esityksenä kirkolliskokoukseen, hävisi valtuustossa selkeästi. Siis esitys postiin ja Turkuun.

Täällä oli hyvin lyhyt lähetekeskustelu, joka päätyi jälleen esitykseen raukeamisesta. Ja vallan ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä (yli 90 ei ääntä), hiippakuntavaltuuston esitys jätettiin raukeamaan ilman valiokuntakäsittelyä.

Aika historiallista. Teurastusta.

Tunnustan itse olleeni molemmissa ei-äänestäjä, siis raukeamaan jättämisen kannalla. Hiippakuntavaltuustojen tulee käsitellä sille jätetyt aloitteet tarkasti ja huolella. Valtuusto ei saa olla vain postikonttori, joka lähettää tänne teurastettavaksi. Oman hiippakuntani asian valmistelu oli hyvää, vaikka valtuusto ei niin ajatellutkaan, riittävästi.

P.s. tunnustan ajatelleeni, että olisikohan erityisesti Espoon esityksestä äänestettäessä tarve käydä miesten huoneessa. Sitten ajattelin, että minut on valittu ja valtuutettu päättämään. Kestin.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Ensimmäisen päivän tuntoja lyhyesti

Maanantait ovat viikon ehdottomasti tiiviimpiä päiviä. Niin tänäänkin. Jotakin poikkeuksellista tässä maanantaityöskentelyssä oli. Mahtoiko se olla odotusta. Kyllä parisuhdelain vaikutukset kirkkoon ja kirkon suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parien asiaan leijuu koko viikon yllä. Ikään kuin kirkolla olisi vain yksi asia kerralla.

Arkkipiispan avauspuhetta olen jo kehunut. Se oli selkeä, rohkea ja tasapainoinen puhe. Se ei siis ollut saarna, ei esitelmä tai raamattutunti  teemalla Raamattu ja homoseksuaalisuus, vaan koolle tulleen synodin avaus. Siinä puheenjohtaja, arkkipiispa, luotasi viikon tärkeintä asiaa, teki sen johtajana ja viritti meitä muitakin.

Jo aamulla kuulimme messussa piispa Björnin viisaan ja maltillisen, mutta rohkean saarnan. Messu oli jotenkin ilahduttavan matalakirkollinen (tunnustan näin julkisesti olevani ristinmerkin tekevä matalakirkollinen). Huomasin miettiväni, miltä tuntuisi toimittaa messua ei-omalla kielellä vaikkapa vain toisella kotimaisella. Ajattelin myös, että Borgå stiftin ystävät olisivat voineet käyttää enemmänkin omaa äidinkieltään, käsiohjelmassa olisi voinut olla käännöksiä suomeksi.

Kiitos palveluksesta. Kiitos alttarin yhteydestä. Se on sitä synodin perustaa.

Päivä osoitti, ettei kirkolla ole vain yhtä asiaa. Vaikka monet sellaiset, joissa oletin käytettävän puheenvuoroja lähetekeskustelussa (esim. hautauksen maksut tai kirkon talousarvio), menivät lähes keskutteluitta valiokuntiin, niin onneksi tulevaisuusselonteko nosti reilun tunnin varsin hyvän keskustelun. Itse käytin puheenvuoron selonteon käsittelystä ja siitä saatavasta hyödystä. Kannattaa katsoa joitain puheenvuoroja sitten, kun ne ilmestyvät kirkolliskokouksen sivuille. Vain muutamia nimiä mainitakseni edustajat Kainulainen, Luoma ja Peltonen antoivat pohdinnan aihetta. Tietenkin muutkin.

Työskentely päättyi noin klo 20. Meillä ei valiokunnassa ole suuria asioita, joten huomenna tulossa keskikevyt työskentelypäivä.

Poistakaa teljet, kirkon ovet tulee olla avoimena, jopa sen vihollisille

Uusi arkkipiispa Kari Mäkinen avasi ensimmäistä kertaa kirkolliskokouksen istuntoviikon. Arkkipiispan avauspuhetta on tavattu kuunnella tarkkaan. Nyt tuntui siltä, että puhetta kuunneltiin vieläkin tarkemmin: hiiskumaton hiljaisuus, katseet puhujaan.

Ja mitä arkkipiispa puhui. Hän tarttui rohkeasti ajankohtaiseen keskusteluun ja sen vaikutuksiin ja johtotopäätöksiin kirkolle. Suoraan, selkeästi, selvin sanoin. Kuitenkin ymmärtäväisesti, kiihkoilematta.

Upea puhe! Kannattaa tutustua heti, kun julkaistaan kirkon sivuilla http://www.evl.fi/ .

P.s. tuo otsikko oli muistaakseni T.S. Elliotin näytelmästä Murha katedraalissa

tiistai 2. marraskuuta 2010

Valmistautumisen viikko

Viimeinen viikko valmistautumiseen ennen ensi viikon istuntoviikkoa. Uusi blogikin avataan nyt. Bloggaan mahdollisuuksieni ja voimieni mukaan entiseen tapaan uudella otsikolla "Jukan uusia turinoita".