Aloitimme keskustelun perustevaliokunnan mietinnöstä noin klo 9.30 puheenjohtajan selostuksella yksinkertaisen enemmistön riittävyydestä. Lainoppinut neuvonantajamme selosti asiaa perinpohjin todeten sen nojaavan lakiin. Hän toivoi, ettei kirkolliskokous äänestä, noudatetaanko lakia. Puheenjohtajalla taas on velvollisuus tulkita asiaa. Perustevaliokunta on oppia käsittelevänä valiokuntana ottanut kantaa asiaan todeten, että oppi ei muuteta, eikä kaavoja luoda, joten määräenemmistöä ei tarvita. Puhemiesneuvosto puheenjohtajan neuvonantajaelimenä oli äänestyksen jälkeen myös todennut yksinkertaisen enemmistön riittävän.
Nyt alkoi kahvitauko ja takana on noin tunnin lounastauko. Puhujalistan loppua ei vielä näy. Illalla lähdetään MeriVE:hen vieraaksi ja taitaa käydä niin, että palaamme iloiseen illanviettoon tänne jatkamaan keskustelua.
Itse asiassa en ole kuullut kovin paljoa uutta: Riekkisen Willen tyylin ja viestin tunnemme. Esitystapa on tutun hauska ja saanee nekin nauramaan, jotka eivät ole hänen kanssaan yhtämieltä. Marjokorven Lasse on itsensä, jäljittelemätön. Ja moni muu.
Joskus harnmittaa se, että ihmiset ovat tyystin kiinni omassa puheessaan, siis valmistellussa sellaisessa. Jos joku edellä sanoo, ettei Raamattua pidä tulkita niin ja niin, silmääkään räpäyttämättä seuraava voi jatkaa tyystin päinvastaisella otteella. Toivosi edes lyhyttä siirtävää lausetta "En ole edellisen puhujan kanssa siinä ja siinä samaa mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti